Oh, happy days !

Ensin mulle kävi viime viikolla näin: Black Veil Brides FanArt Vol. 14 ja tänään kävi näin:

Toivottavasti kuvasta saa selvää. Jossei saa, näkee kuvan täältä: Black Veil Brides

Ouuuuuuu <3

Tölön betonilähiö.

Ihmeellistä, olen vieläkin hereillä ! Or not. Ja koska en saa taaskan nukutuksi, ajattelin postaa tänne mun asumisestani. :) 

Eli siis. Asuin koko lapsuuteni Forssassa, tölöllä. Asuttiin siis kerrostalossa ja meillä oli kaksio. Ja kaikki aina ihmettelee, kuinka me on mahduttu kaksioon. Voin kertoo, hyvin. Koska ensin meitä oli makkarissa vain äiti, iskä ja isoveljeni Riku. Sitten vuoden päästä makkariin tuli yksi lisää, minä. Melkein kymmenen vuotta asuttiin niin, että koko perhe nukkui samassa makuuhuoneessa. Sitten syntyi pikkuveljeni Petteri. Itse en tarkkaan muista, mutta äiti on kertonut että aluksi Petterikin oli makkarissa, eli meitä oli siellä viisi henkeä. Eli koska makkarissa oli yksi iso vesisänky, pinnasänky, tavallinen lastensänky sekä yksi parvisänky, niin ei ollut ihmekään että meidän leluhylly oli eteiskäytävässä. Tölöllä oli siis todella suuri eteinen.

Lopulta äitin ja iskän vesisänky hajosi, ja kun he hankkivat uuden sängyn, he laittoivat se suoraan olohuoneeseen. Ottivat sinne myös Petterin. Eli makkari jäi minulle ja Rikulle. Ja kaikki lelut mahtui myös sinne. Myöhemmin siirrettiin Petteri takaisin makkariin, mutta vanhemmät jäivät olkkariin. Ja niin me elimme vuoteen 2007 asti.

Vuonna 2007 iskä osti omalta isältään perheyrityksen, Metalli Ylösmäki Ky:n, Firman mukana tuli talo, tontti ja firman autot. Äiti, iskä ja Petteri muuttivat Punkalaitumelle, Riku oli jo aikaisemmin muuttanut silloisen tyttöystävänsä luokse, joten minulle jäi kaksi vaihtoehtoa: muuttaa Punkkikselle tai jäädä Forssaan.

Opiskelin silloin kauppiksessa, joten siinä oli mammallekkin kelpaava selitys, miksi sain alaikäisenä (joo siis, olin 17½ vuotias) jäädä Forssaan. Muutin hetkeksi Rikun ja hänen tyttöystävänsä luokse, kunnes pääsin ensimmäiseen omaan asuntooni, kerrostaloasuntoon, isoon kaksioon Opintielle. Siellä asuin vajaan vuoden kai, kunnes muutin linjoille yksiöön. Linjoilla mielestäni asun vajaan kaksi vuotta, kunnes sieltä muutin ylistaloon yksiöön. Sitä asuntoa rakastin, mutta se kävi liian pieneksi ja ahdistavaksi, sillä asuin maan tasalla. Jouduin siis muuttamaan pieneen kaksioon Wiksbergiin, Puolimatkankadulle. Jossa asuin alle vuoden, kunnes vuokranantajat halusivat sinne itse muuttaa. Joten seuraavaksi löysin itseni vielä pienemmästä kaksiosta Turuntieltä. Ja siellä asuin myös alle vuoden, kunnes tuli houkutuksia uudesta vapaasta asunnosta. 

Ihan ensimmäisestä muutostani saakka, olen kaivannut takaisin Tölölle. Ja pois muuttaessamme, vanhempani möivät meidän asunnon pois. Eli en voinut silloin jäädä kotiin asumaan yksin. Mutta plussaa tässä myynnissä oli se, että asunto myytiin serkulleni. :)

Joten nyt vuonna 2013, asun taas kotona ! <3 

Sama osoite, sama asunto, samat tutut pihapiirit. Kuusi vuotta olin poissa, mutta nyt olen täällä taas. Ja se on aivan mahtavaa !

Osa teistä ihmisistä varmaan muistaa vielä, minkälainen oli asuntomme kun asuin vielä vanhempieni kanssa ? No eipä ole enää. Serkkuni remppasi asunnon kokonaan uudelleen. Helpoiten saan kerrottua muutoksista niin, että kerron mitkä ovat pysyneet samana ja lopuista laitan kuvat. 

Eli samana ovat pysyneet ulko-ovi, eteisen ja keittiön kaapistot sekä parveke muuten, paitsi että siellä on nykyään tummenetut parvekelasit. Ja kaikki muu on uutta ja ihmeellistä. :D

ETEINEN

                                                                       

ETEINEN

WC

                                                                         

MAKUUHUONE

                                                               

MAKUUHUONE

OLOHUONE

                                                                     

KEITTIÖ

                                                                       

PARVEKE + TAKAPIHA

                                                                

Vähän tuli pitkä teksti mutta jaa. Mää oon ny kuitenki onnellinen siitä, että voin taas asua kotona. <3 Ja saan kohta uuden puhelimen, iPhone 4. <3 

Mutta eilisen ragepostauksen jälkeen on taas ihan kiva, että pystyy edelleen iloitsemaan edes jostain. :))))

Ja enempää en jaksahalua kirjoittaa, kammoittaa jo nuiden sydänten määrä tässä yhdessä tekstissä. o_o

> > > 

Hyväksytty rageangsti.

Alkaa pikkuhiljaa taas kyllästyttämään, ku ei voi nukkua vaikka haluais.
Nukkuminen kestää maksimissaan sen viisi tuntia per yö, mutta sitten herää kiputiloihin, eikä pysty enää nukkumaan. Ja kaikki johtuu vaan ja ainoastaan iskiaksesta.

Mulla siis todettiin iskias ensimmäisen kerran vuonna ´O1, kun olin 11 vuotias. Kyllä, tiedän että se on erittäin harvinaista että niin nuorella sellainen on, mutta mää vaan olen niin onnekas, ett' mut on siunattu suvun kaikilla vittumaisimmilla sairauksilla. On astma, allergiat, iskias, migreeni, ylipaino, huono näkö ja mitä vielä. No kuitenkin.

Mun leikattiin selkä siis ensimmäisen kerran tuolloin 11 vuotiaana. Leikkaus oli onnistunut, ei särkenyt enää. Mutta kun oli leikkauksesta kulunut kymmenen vuotta, oireili iskias taas.
Ravasin lääkärissä harva se päivä, valitin ja kerroin olevani aivan varma että iskias on uudistunut. Lääkärit eivät uskoneet, tuputtivat vain ibumaxia ja buranaa lihassärkyyn. Yli puoli vuotta sitä jouduin kestämään, kunnes eräs lääkäri kysyi haluanko Helsinkiläisen selkälääkärin vastaanotolle, hän kun oli tulossa Forssaan visiitille. Otin tämän avun vastaan, vaikkakin pelkäsin ettei sieltäkään apua heru. 

Ennen kuin tapasin tämän selkäekspertin, piti minun käydä ensin röntgenissä. Siellä pienessä putkessa sitten makasin sen vajaan puoli tuntia, ja ai että se oli tuskaa. Selkä ja jalat repi niin paljon, että melkein jouduin keskeyttämään kuvaukset. Hammasta purren, itkua pidättäen, selvisin kuitenkin loppuun.

Vihdoin tuli aika tavata tämä Helsinkiläinen tohtori. Hän vain vilkaisi kuviani ja totesi heti, että KAKSI iskiastyräähän siellä näkyi. Toinen selkeästi pahempi kuin toinen. Oli siis vanha tyrä uusiutunut ja sen lisäksi tullut uusi lisää.

Tohtori kysyi haluanko yrittää lääkkeillä parantaa, sanoin heti että en, halusin leikkaukseen. Mitä ihmettä siinä enää yritettiin saavuttaa, olinhan jo monta kuukautta kärsinyt kivuistani.

Pääsin leikkausjonoon, ja leikkausaika saapui noin kuukauden päästä. Leikkaukseen mentäessä, lääkäri totesi että leikataan vain se pahempi iskiastyrä pois, koska se toinen kuulemma voi itse parantua. En oikein pitänyt tästä ajatuksesta, mutta kirurgi oli sinnikäs, ja hoki vain pidemmästä leikkausajasta ja paranemisajasta. Lopulta ne sitten leikkasi vain sen toisen tyrän.

Kun leikkaus oli ohi ja heräsin, en ollut yhtään iloinen; ensimmäisen leikkauksen jälkeen tunsin heti, että mihinkään ei enää särkenyt, ja että kaikki oli toistaiseksi hyvin. Tällä kertaa tuntui edelleen samaa kipua kuin ennen leikkausta, ainoastaan kipu oli laimeampaa. Ajattelin aluksi että se johtui siitä, että lihakset olisivat ihan jumissa. Enhän kuitenkaan ollut kävellyt saati muutenkaan liikkunut melkein kahdeksaan kuukauteen.

Mutta ei. 

Nyt on viimeisimmästä leikkauksesta vuosi aikaa, ja taas, TAAS makaan sohvan pohjalla, melkein liikuntakyvyttömänä ja melkolailla kamalissa kivuissa. Tällä kertaa sain kyllä heti ensimmäisellä lääkäri kerralla kunnon kipulääkkeet (Tramalia, Dolania, Triptyliä sekä sitä 800 mg Ibumaxia) sekä lähetteen röntgeniin ja Hämeenlinnaan. 

Nyt vain odotan että olisi ensi viikon keskiviikko, pääsisin sinne röngeniin. Ja sen jälkeen saisi odottaa läheteaikaa Hämeenlinnaan. Toivottavasti saan leikkausajan nopeasti, ja pääsisin näistä kivuiusta eroon.

Kenellekään en iskiasta toivo, omasta kokemuksesta tiedän kuinka vakava ja masentava tauti se voi olla:

• Ei pysty kävelemään, istumaan, makaamaan ja on täysin riippuvainen kaikista niistä läheisistään, joilla on auto. Sillä kun sitten pääsee kuitenkin edes pakolliset kauppareissut. 
• Ei voi nauttia kesäpäivistä kuten normaalit oman ikäiset, yksinään vain yrittää kotonaan parannella olojaan. 
• Ei pysty muutenkaan olemaan normaalisti, joutuu alentumaan ja nöyryyttämään itseään, sillä kuka kaksikymmentäkolme vuotias tarvitsee apua kun on kyse housujen pukemisesta, sukkien jalkaan laittamisesta tai kengän nauhojen sitomisesta ? ?

Välillä vituttaa niin paljon oma nykyinen tilanne, että haluaa vetää niin kovat kännit että kivut unohtuisivat. No siinä on se vika, että uskaltaako sitä alkoholia ottaa tippaakaan, tulee kuitenkin päivittäin otettua noin yhdeksän kolmiolääkettä. Ja muutenkin. Kännissä sitten ne kivut jossain vaiheessa käy sietämättömiksi, niin että sitä sitten tipahtaa jaloiltaan eikä voi muuta kuin itkeä.

Ja on turha selittää kuinka elämä on kovaa, mutta se kasvattaa luonnetta ynnä muuta tuollaista paskaa. Ei kiinnosta sanonnat pahemmin, koska MIKSI SEN PITÄÄ AINA OLLA MINÄ, JOKA ON SAIRAS. AINA.

Siinä vaiheessa ymmärtäisin, jos olisi itseaihetettua tämä olotila. Mutta no can do, joudun kokemaan tämän kaiken pakosta. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että vihaan kaikkea.

Lopettamisjuhlat !

Juu, vähän myöhässä postailen, mut nyt olis aikaa ja jaksamista kertoilla hieman lopettamisistani. :))
Oli siis vanhempieni luona Punkalaitumella, 12O72O13, juhlat minun valmistumiseni kunniaksi.
Kutsuvieraista eivät kaikki päässeet paikalle, mikä oli harmi. Mutta onneksi suurin osa kuitenkin pääsi tulemaan !

Ensin otin vieraat vastaan ja availin lahjoja. :) Sen jälkeen laitettiin porukat syömään. Äiti ja iskä oli tilannu paikallisesta ravintola Jessicasta aivan mahtavaa lohi- ja lihasoppaa. <3 Niiden kanssa oli sitten myös ruisleipää ja juomaksi tarjotiin vettä, maitoa ja olutta. Ruuan jälkeen oltiin ja hengailtiin hetken, ja sitten olikin kakkukahveiden aika. Äiti ja iskä oli tilannu yhden kakun Jessicasta ja toisen kakun M. Murtoolta, paikalliselta leipurilta. Jessican kakku oli normaali masikka-suklaa-kermakakku, kun taas leipurilta tilattiin banaani-suklaa-suklaamousse-BATMAN-kakku. :)) Kakut oli namia ja sopat myös. :))

Kakuttelujen jälkeen olikin vuoro laittaa booli esille, sekä lisää olutta. Boolissa oli Tasavaltaa, El Tiempoa sekä Lidlin spriteä. Oli ihan jees, aika petollista vaan kun ei maistunut muu kuin limpsa :DD

Dokaamisen ohella laulettiin karaokea, Riku esitti pari laulua soittaen ite sähkkökitaralla ja otettiin myös snapsit minkä aikana äiti piti mulle puheen. Puhe oli todella hyvä, muistan sen sanasta sanaan: "Onnea Jassulle ! Kolme hurraahuuutoa! HURRAA HURRAA HURRAA!" :DDDDD Snapsi oli hyvää, se oli jotakin appelsiinilikööriä. 

Piti käydä paikallisessa Triossakin, mutta aika meni niin nopeesti ettei enää kerittykään sinne. Mut ei se mtn, jaksettiin olla pajassa bilettämässä ihan aamuun saakka kuitenkii.

Bileissä oli kivaa, eikä seuraavana aamunakaan ollut krapulaa, joten jaksoi illalla mennä Rikun kans skootterilla Forssassa Miestenkympin mukana :DD

Enempää en jaksa kirjoittaa, laitan vähän kuvia vaan.

Boolia hiukan ;))

Kunnon juhlareleet ja sillai :D

Oli mmmansikoitakin tarjolla <3

Lahjapöytää

Next morning,, Hehkeenä ja sillee ?


> > >

MATERIALISMI

CANON EOS 1100 D + 8GB MUISTIKORTTI, KAMERALAUKKU JA LINSSINPUHDISTUSLIINA.

Tässä yksi mainio syy miksi kannatti valmistua amiksesta. :)) Toki sekin on mukavaa että vihdoinkin sai luettua itselleen ammatin, mutta ku oon niin kauan jo halunnu järkkärin. <3

Kiiiitos mun äitille ja iskälle !

> > >

Valman ja Viljon Yöjuoksu 2O13

Tänään oli ihan muksa nimppari-tiistai. :)) Sain postista uuden väriset piilolinssit ja Weed animesarjan DVD:nä. :)) Sain myös tietää, että uusi vauvani Canon EOS 1100 D odottaa minua huomenna postissa. <3

Ja nyt vois kertoo viime vklopusta.

Oli siis Valman ja Viljon Yöjuoksu Punkalaitumella, ja äiti oli siellä esiintymässä muiden Yrittäjänaisten kanssa. Oltiin siellä menossa mukana iskän, Jennan ja Mervi  kans. Aluks otettiin kyllåä pohjia meitin porukoitten terangilla. :DD

Yöjuoksussa oli myös sellainen kaljaviesti, mihin osallistuttiin. Jenna tosin ei juo kaljaa ollenkaan, joten Jennan tilalle tuli eräs paikallinen iskän kaveri. Joukkueita oli kahdeksan, ja kussakin joukkueessa oli neljä osallistujaa. Säännöt kuului seuraavasti:

Joukkueen kapteeni juo olutpullon mahd. nopee tyhjäksi, jonka jälkeen ensimmäinen joukkuetoveri lähtee juoksemaan mäkeä alas. Alhaalla kyseinen juoksija juo yhden olutpullon mahd. nopee tyhjäks, jotta pääsee juoksemaan takaisin joukkueensa luokse. Sen jälkeen kapteeni juo taas seuraavan pullon tyhjäksi, jolloin seuraava juoksija toistaa ensimmäisen juoksijan tavoin juoksujuomareitin. Tämä sarja toistuu niin kauan, kunnes kapteeni on juonut kolme pulloa olutta ja kaikki kolme juoksijaa ovat juosseet. Nopein joukkue voittaa.

Olin siis viimeisen pulloni juonut (olin siis kapteeni), ja oli pakko mennä ykäämään oluet ylös. :DD Onneks se ei ollut kiellettyä. Mutta vaikka oltiin nopeita, ei oltu tarpeeksi nopeita. Oltiin sijalla 5 / 8. Mut pirun tyytyväisiä kuitenkin ! :))

Viidennet ! :D

Kaljaviestin jälkeen mentiin katsomaan Yrittäjänaisten esitys, joka oli tänä vuonna Village People ! Mun äitini oli se cowboy :DD

Mun äiti :DD

Kaiken tän hässäkän jälkeen mentiin vielä viimeiseks tunniks paikalliseen pubiin, Trioon. Sieltä kun kotia lähettiin niin oli aika kenkku fiilis, koska rassas niin jumalattomasti tuo iskias. :<

Kotipihalla jäätiin sitte terassille vielä, paitsi Jenna meni nukkuun koska sillä oli aamulla töitä.

Kaiken kaikkiaan oli ihan muksa yöjuoksu, ens vuonna taas uudelleen :)))

Jassu ja Jassun äiti yöjuoksussa.

Trollasin Mervin facen, tässä tulos. :DDD (Olen Mervi ja etsin rytkyä. Löytyykö keneltäkään?)

Pakko oli vielä laittaa uus tukkaväriheru !

Enempää en jaksa miettiä ja kirjoittaa, meen jatkaan True Bloodin kutoskautta <3

Morpss ! 

> > >

ps. vielä öinen piristyvideo juutuupista :)

<3

Punkkikselta päivää !

Lähdettiin Jennan kans tänään siinä puoli yhdentoista aikaan aamulla liikkeelle. EnsinTampereelta Punkalaitumelle, sitten Forssaan. Jenna lähti yksin Forssaan, itse jäin Punkkikselle koska huomenna on Valman ja Viljon yöjuoksu mihin olen lupautunut menemään. Mervi on tulossa kaveriks huomenna ja Jennakin vissiin on tulossa, jos saa vapaata. :))

Eilen värjättiin hiuksia. Jennalle värjäsin honeyblond-värillä, ja mulle laitettiin mystic black. Ihan olen tyytyväinen lopputulokseen, parempi tää on kuin se punainen. Mikä siis ei ollut ikinä punainen, vaan se värjääntyi enemmän ruskeaksi kuin punaiseksi. -.-

Mystic black, a.k.a. violettimusta.

Vielä ku pääsis leikkauttaan etureuhkan oikeaan malliin, ni hyvä ois. Onneks mulla siis on ens perjantaina aika kampaajalle. (y)

Falling In Reverse - Game Over

<3

> > >

Kirkkojuhlia, Juhannusta, Tamperetta !

Hups, on vähän jäänyt tuo bloggailu,, Mutta kerrompa sitten tässä kivasti kaikkee. :))

Pikkuveljeni pääsi ripille 15. kesäkuuta ja täytti samana päivänä 15 vuotta ! Punkalaitumella sitten Petteriä juhlittiin, ja oli ihan kivat juhlat. :)) Harmi vaan, että selkä oli sen verran kipeä ettei meinannu pystyä kunnolla istumaan. -.-

Petterin rippipose :) Sonja toimi valokuvaajana.

Rippijuhlien jälkeen olikin sit vaan lepäilyä, kovasti yritin saada selkäni paranemaan ennen Juhannusta. Mutta miten kävikään, Juhannus meni kipulääkkeiden avulla. :(( 

Äiti osti mulle Salesta lentävän apinan, koska se surkutteli mun kipuja. <3 :D

Torstaina Saija tuli äitinsä kyydillä Punkkikselle, mistä äiti sitten kuskas mut ja Saija meitin mökille. Myöhemmin yöstä mökille saapui Jennakin. :))
Perjantai meni perusjuhannuksena, juoruja, grillausta ja laatuaikaa muutenkin. Oli nastaa !
Lauantaina piti Saijan jo lähteä kotiin, mikä oli surku. Mutta onneksi tuli Mervi lauantaina, niin saatiin Jennan kans lisää porukkaa. Vaikkakin sen yhden verran vaan, mut kuitenkii. :))
Lauantai oltiin iltaan saakka iskän kaverin mökillä Vesilahdessa ja yöks takas omalle mökille. Yöllä sitten pelattiin korttia ja grillailtiin.
Ja sunnuntaina kotiin, huh, oli kyllä aika rankka reissu. :DD

Juhannuksen jälkeen sai hetken lepäillä kotona, kunnes tuli Jennan läksiäiset. Juhlittiin kunnolla viimistä kertaa Wiksperissä, koska heinäkuusta alkaen Jenna siis on ollut Tamperelainen. Läksiäiset suju kivasti ja kaikilla oli hauskaa. Toivottavasti :DD

Ja sitten tuli kesäkuun viimeinen sunnuntai. Lähdin Jennan mukana Tampereelle ja täällä ollaan vieläkin. :)) Perjantaiaamuna lähden sitten Punkalaitumelle missä bostailen viikon, koska lauantaina on Valman ja Viljon yöjuoksu ja ensi viikon perjantaina mun VALMISTUJAISBILEET :)))))


Eilen oltiin Jennan kans vähän bbaareilemassa ;)) Ensin otettiin Jennan luukulla pohjia, ja sitte lähdettiin bussilla (anteeks, NYSSELLÄ) keskustorille. Torilla juotiin loput juomat pois ja jatkettiin sitten kävellen ensimmäiseen vastaan tulevaan pubiin, joka sattui olemaan Henry's Pub. Ihan letkee meininki siellä tuntui olevan, mutta lähdettiin jo ensimmäisten juomien jälkeen ku Jennan tanssijalka tais vipattaa kovin ;D

Puistoilemassa.

Henry's Pubissa.

Henrystä mentiin tien toiselle puolelle, Fat Ladyyn. Oli sikatiistai, joten baari oli niin täynnä että sinne jonotettiin yli puoli tuntia. Ja kaiken lisäks joku meitin takana jonottava rupes oksentamaan, iyyy. Lopulta päästiin sisään ja siellä sitten heti tiskille tilaan halpaa juomaa. Olut ja kaksi salmaria, 5,50 € ! Oltiin Fätärissä pilkkuun saakka, sitten mentiin keskustorin Mäkkiin. :) Sielläkin oli mukava tungos, mutta aika nopeaa toimintaa silti, koska jouduttiin venaan bussia vaan puoli tuntia siinä pysäkillä. Loppujen lopuks, ihan mahtava tiistai. :)

Fat Ladyssä.

Tänään ei onneks oo ollu mitään krapulaa, huoh jos ois ollu. Mut kyä me silti lähettiin autoilemaan ja haettiin Härmälän pizzeriasta vähän krapulakepsua,, ;))

Huomenna tukanvärjäyksiä ja jos uskaltais kattoo MAMAN ?  Piti kattoo jo aikasemmin, mut sit mää nössöilin ja kinusin et katotaan joku muu leffa. Ja onneks kinusin, koska sit Jenna suostu kattoon mun kans WARM BODIESIN <3<3 Oli ihan huippu leffa, suosittelen !

Joo, emmää enempää taida jaksaa, käsken Jennan lopettaa muutolaatikoiden purkamisen ja käsken sen mun kans savuille, morr !

> > >